R-kauppiaat Emilia Puustinen Nilsiän Ärrältä ja Matti Muikku Helsinki-Vantaan lentoaseman kioskilta ovat huomanneet asiakkaiden taloudellisen tilanteen parantuneen ja mielialan kohonneen. Tämä näkyy kioskilla iloisena jutusteluna ja herkkutuotteiden myynnin kasvuna.
Emilia Puustinen ja Matti Muikku ovat R-kioskin kuusihenkisen kauppiasneuvoston jäseniä. He tulkitsevat taloudellisen tilanteen kohentumisen näkyvän kioskeilla aika samanlaisena ympäri Suomen, vaikka erojakin tietysti löytyy. Myös R-kioskin toimitusjohtaja Teemu Rissanen kertoo, että usko tulevaan on vahva koko ketjussa.
– Korkojen lasku ja ostovoiman vahvistuminen näkyvät kioskilla positiivisena ilmapiirinä. Asiakkaiden kanssa jutellessa huolestuneet äänensävyt ovat vaimenneet, eikä hintojakaan kysellä niin paljon. Kuopasta on tultu ylös, Puustinen kertoo ja toteaa, että nyt puhutaan muustakin kuin sähkölaskuista. Asiakkaat haluavat välillä hemmotella itseään.
Matti Muikku on huomannut postitiivisuuden näkyvän siinä, että asiakkaat ovat iloisella mielellä lähdössä matkalle ja evääksi ostetaan herkkuja takavuosien tapaan. Kulutuskäyttäytyminen on kuitenkin viime vuosien aikana muuttunut.
– Nyt menee kaupaksi suklaata sekä suolaisia ja makeita herkkuja paistopisteeltä. Nämä tuotteet kertovat yleensä siitä, että ollaan valmiita käyttämään rahaa, Muikku miettii.
Puustinen ja Muikku ovat yllättyneitä siitä, kuinka hienosti ja nopeastikin asiakkaat ovat omaksuneet uudenlaisen Ärrän eli sen, että R-kioskilta saa syötävää ja juotavaa ja erityisesti kahvia.
Franchisingyrittäjällä on vastuu ja vapaus
R-kioskin kauppiasneuvostossa keskusteluissa nousevat usein esiin franchisingyrittäjyys ja R-kauppiaana oleminen. R-kauppiaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä valitsemaansa työhön ja franchisingyrittäjyyteen. Puustinen ja Muikku ovat samaa mieltä siitä, että yrittäjyyttä ei oikein osata arvostaa.
– R-kauppiaat esimerkiksi työllistävät paljon ja myös nuoria, Muikku sanoo.
R-kauppiaat ovat franchisingyrittäjiä. Muikku pitää toimintamallia loistavana, tai ainakin hänelle se on ollut juuri se oikea yrittäjyyden muoto. Hän epäilee, että moni harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä, muttei uskalla, kun kuulee varoitteluja valtaisasta työtaakasta.
– Yrittäjänä minulla on edelleen vastuu ja vapaus, mutta saan tukea ketjulta. Itse esimerkiksi käytän kirjanpitoon liittyvää apua. Näin voin keskittyä tärkeimpään eli asiakkaiden palvelemiseen. Minulla on kioskeilla niin hieno ja hyvä tiimi, että voin hyvin mielin pitää vapaapäiviä. Tiskin takana voi olla joku muukin, Puustinen toteaa.
– Ilman ketjun tukea yrittäjänä oleminen olisi hankalampaa, Puustinen miettii.
R-kauppiaiden mediaanitulo kasvussa
Myönteinen kehitys näkyy myös R-kauppiaiden keskimääräisissä tuloksissa ennen yrittäjän palkkaeriä. R-kauppiaiden tulokset ovat jo parin vuoden ajan kehittyneet positiivisesti. Rissanen toteaa, että kasvu on ollut yli 10 prosenttia ja osalla yli 20 prosenttia.
– Jos kasvua vertaa keskimääräisen palkansaajan ansiokehitykseen, on kasvu paljon suurempaa. Kauppiailla onkin kyky nostaa yrityksestään suomalaista keskiansiota korkeampaa palkkaa, Rissanen sanoo.
Muikku toteaa, että yrittäjänä hän tienaa enemmän kuin saisi toiselle työskennellessä.
Ärrän rooli eri paikkakunnilla on moninainen
R-kioskin kauppiasneuvostossa R-kauppiaat ja tukiorganisaation edustajat kehittävät yhdessä ketjua. Puustinen kertoo, että hän on ennen kauppiasneuvoston jäsenyyttäkin saanut äänensä kuuluviin ja on voinut vaikuttaa.
– Kauppaisneuvostossa huomaa, kuinka erilaisia R-kioskit voivat olla. Nämä keskustelut ovat itselle tärkeitä. Kioski Nilsiässä ja Juankoskella on erilainen kuin vaikka Helsingin Kampissa tai lentoasemalla. Asiakkaat kuitenkin ostavat meiltä eväitä, pullaa ja kahvia ja lottoavat ihan samaan tapaan, Puustinen toteaa.
R-kioskit tunnetaan nopeina ja helppoina ostospaikkoina, jotka esimerkiksi isommissa kaupungeissa sijaitsevat asemilla ja ostoskeskuksissa. Pienillä paikkakunnilla Ärrän rooli on hyvin moninainen. Puustinen kertoo, kuinka Nilsiän lähes 30-paikkainen terassi on kesäisin huippusuosittu, ja samanlainen on suunnitteilla Puustisen toiseen kioskiin Juankoskelle.
– Meillä on kanta-asiakkaita, jotka tulevat joka aamu kaikessa rauhassa kahvittelemaan ja juttelemaan samalla porukalla. Siinä sitten ihmetellään maailman menoa ja välillä juodaan synttärikahveja tai juhlistetaan lapsenlapsen syntymää, Puustinen kertoo.
– Lentoasemallakin asioi kanta-asiakkaita, kuten henkilökuntaa. Osa liikematkustajistakin tulee tutuiksi, kun he lentävät joka viikko, Muikku kertoo.
