HS kertoi maanantaina kolmesta K-kauppiaasta, jotka jättivät uransa. Franchising-yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Vastamäki arvioi, että ketjubrändillä toimivat yrittäjät saavat jaksamiseensa enemmän tukea kuin muut yrittäjät.
Petja Pelli, Helsingin Sanomat
Jos ketjubrändin liikkeen kontolleen ottanut yrittäjä väsyy ja joutuu umpikujaan, taustalla on usein harkitsematon päätös tai väärinymmärrys yrittämisen vaativuudesta, toteaa alan etujärjestö.
”Paljon se on henkilöstä kiinni. Joku pärjää tiukassa paikassa, joku toinen ei”, sanoo Suomen Franchising-yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Vastamäki.
Joskus voi olla, että päätös [lähteä yrittäjäksi] ei ole ollut ihan harkittu. Yrittäjyyteen kuuluu, että voi olla haasteita ja välillä myös vaikeampaa. Yhdistys palvelee Suomen franchisingyrityksiä. Franchising tarkoittaa, että yrittäjä hoitaa yhtä tai useampaa liikettä isomman ketjun nimellä ja sen mallin mukaisesti. Yrittäjä on itse vastuussa liiketoiminnasta, mutta saa käyttöönsä tunnetun tuotteen, markkinointia ja toimintatapoja. Hän yleensä myös maksaa ketjulle erilaisia maksuja. Tunnettuja franchisingperiaatteella toimivia brändejä ovat Suomessa esimerkiksi R-kioski, Hesburger ja K-kaupat.
HS julkaisi maanantaina paljon huomiota herättäneen artikkelin, jossa entiset K-kauppiaat kertoivat uupumuksestaan ja jopa itsemurha-ajatuksistaan. Syitä uupumukseen olivat taloudellinen umpikuja ja velat. Ahdinkoon olivat johtaneet esimerkiksi odotuksia huonompi liikepaikka tai ympäripyöreät päivät.
Franchising-yhdistyksen toiminnanjohtaja Vastamäen mielestä uupumus on yhteiskunnassa laajemmin näkyvä ongelma. Se ei hänen kokemustensa mukaan ole erityisen pahaa juuri franchisingyrityksissä. ”Ei se ole meillä noussut pintaan, vaikka varmasti näitä tilanteita on. Suomessa on noin kuusituhatta franchisingyrittäjää.”
Eniten alalla on hänen mukaansa viime aikoina puhuttu työvoiman vaikeasta saatavuudesta. ”Toki siinäkin on tietty aasinsilta yrittäjän jaksamiseen. Jos ei ole työvoimaa, niin joutuu itse venymään.
K-kauppiaita käsitelleessä jutussa ex-kauppias ”Heikki” kertoi, että hänelle oli annettu ymmärtää, että hän sai ”hyvänä jätkänä” liikepaikan jonon ohi. Myöhemmin kävi ilmi, että liikepaikka oli erityisen huono ja muut olivat sen vuoksi jättäneet sen ottamatta. Heikin kauppa ajautui vaikeuksiin. Heikille jäivät masennus, avioero ja 50 000 euron velat.
Franchising-yhdistyksen Vastamäki ei voi kommentoida juuri K-ketjun toimintaa, mutta yleisesti hän toteaa, että liikkeen menestyminen on ketjun ja yrittäjän yhteinen etu. Lisäksi Vastamäki sanoo, että tulevalle yrittäjälle on annettava läpinäkyvästi oikeaa tietoa tulevasta liikepaikasta. Tämä seikka on kirjattu myös alan eettisiin ohjeisiin. Ohjeiden mukaan yrittäjien rekrytoinnissa käytettävien tietojen on oltava objektiivisesti osoitettavissa eivätkä ne saa johtaa harhaan. Toisaalta esimerkiksi kaupan menneet myyntiluvut eivät ole tae tulevasta.
Vastamäen mukaan ei pidä unohtaa, että myös franchisingyrittäjyys on yrittäjyyttä. ”Siihen kuuluu yrittämisen riski ja joskus se riski toteutuu. Markkina muuttuu, tapahtuu jotakin tulee kilpailijoita. Takuuyrittäjyyttä ei ole olemassakaan.” Vastamäen mielestä franchisingyrittäjällä on paremmat mahdollisuudet välttää umpikuja kuin tavallisella yrittäjällä, koska hänellä on käytössään saman brändin yrittäjäkollegoiden kokemukset ja brändiyrityksen palvelut.
K-kauppiaat esimerkiksi saavat Keskolta neuvontaa liikkeenjohdossa. HS:n artikkelin perusteella nuo neuvot eivät välttämättä keskity uupumuksen välttämiseen. ”Hän sanoi, että kun sulla on tuo toiminta tappiollista, niin yritä tehdä mahdollisimman paljon yksin, tee kaikki illat ja viikonloput itse”, kertoi kauppias ”Markus” Keskon liikkeenjohdon neuvojan hänelle antamasta vinkistä.
HS pyysi Vastamäkeä kommentoimaan tuota neuvoa.”Numeroiden valossa varmasti ihan oikea neuvo”, hän toteaa. ”Tietysti siinä on sitten myös se inhimillinen ulottuvuus, että missä rajat kulkevat, jos on jo aiemmin tehty pidempää päivää.”
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Susanna Visuri luki K-kauppiaita käsitelleen jutun HS:n pyynnöstä. Työterveyslaitoksella ei ole tutkittu juuri franchisingyrittäjyyttä. Visuri sanoo jutun sisällön vastaavan kuitenkin hänen kokemuksiaan yrittäjien kohtaamista jaksamisvaikeuksista. K-kauppiaiden kokemukset kuulostivat tutuilta. ”Taloudellisen toimeentulon haasteet ovat tekijä, joka kuormittaa paljon ja on yhteydessä yrittäjän hyvinvointiin”, hän sanoo.
Menestys antaa voimia, tappiot syövät niitä. Liiketoiminnan alamäki voi johtaa raskaaseen kehään, kun yrittäjä koettaa vielä entistäkin pidemmillä päivillä paikata sitä, mitä viivan alle ei enää jää.
Visurin mielestä artikkelista tulivat esiin myös yrittämisen hyvät puolet: uppoutuminen, omistautuminen ja mahdollisuus tehdä itselleen mielekästä työtä itseään toteuttaen. ”Nämä ovat voimavaroja, jotka auttavat jaksamaan.” Visuri nostaa esiin kaksi keinoa, joilla yrittäjien jaksamista voisi helpottaa. Ensimmäinen olisi kulttuurimuutos, jossa yrityksen epäonnistumista ei enää pidettäisi kielteisenä leimana. Toinen liittyy edelliseen. Visurin toive olisi, että yhä useampi yrittäjä tunnistaisi talouslukujen ja jaksamisen luisun varhaisessa vaiheessa ja uskaltaisi pyytää heti apua.
Apua voi kysyä esimerkiksi ely-keskusten ylläpitämästä Yrittäjän talousapu -numerosta tai Yrittäjäkummit-verkostolta, Visuri suosittelee. ”Yrittäjyyteen liittyy vastuun kanto ja vastuun ottaminen. Sen kääntöpuolena ei kuitenkaan saisi olla, että itse pitää selviytyä kaikesta.”
Helsingin Sanomien artikkeli. https://www.hs.fi/talous/art-2000010345153.html
